Pappi, lukkari, talonpoika, suuhygienisti?

ruusu

Valkolakki painui monen lukio-opintonsa päättäneen päähän tänä viikonloppuna. Ihanaa aikaa, elämä ja uudet seikkailut odottavat! Jatko-opiskelupaikkaa on jo ehkä haettu ja monelle on selvää, mihin ammattiin on suuntaamassa.

Suuhygienistinkin ammatti kiinnosti Suur-Jyväskylän Lehden toimittajaa. Helenaa haastateltiin työmme tiimoilta, ja juttu ilmestyi viime keskiviikon (27.5.) lehdessä. Kannattaa lukaista, artikkeli kuvaa hyvin ammattiamme.  Joskus tuumimme, että kun eläkeikä koittaa, yrittäjävuosista voisi kirjoittaa kirjan. Sen verran värikästä työ toisinaan on ollut. Uuden hallituksen kaavailujen myötä eläkeikää joutunee tosin odottamaan vielä pitkään. Muistelmista voi siis tulla varsin paksu tiiliskivi.

 Onnistumisen iloa 

Ammatillisen polun valintaa kannattaa miettiä työn mielekkyyden kannalta. Taannoisella kotikäynnillä iäkäs asiakkaamme esitteli työuraansa liittyviä tauluja ja valokuvia. Työvuodet olivat olleet antoisia ja  niistä riitti puhuttavaa jopa niin, että vastaanotolle jouduimme hurauttamaan kaasu pohjassa, ettei seuraava asiakas olisi joutunut odottelemaan oven takana. Ammatinvalinta oli aikoinaan selvästi onnistunut.

Eilisissä ystäväperheemme ylioppilasjuhlissa valkolakkia juhlittiin poikkeuksellisen tunnepitoisesti. Lakin saamisen oli tehnyt haastavaksi nuoren terveydentila, joka kesken kevään kulminoitui isoon operaatioon. Perheen isä totesi  liikuttavassa puheessaan, että tytär oli tehnyt sitkeän asenteensa ja esimerkkinsä vuoksi muistakin perheen jäsenistä ylioppilaita, nimittäin Elämän ylioppilaita.

Hyvää kesän alkua, ja onnea kaikille koulunsa päättäneille!

31.5.2015 Anne

 

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on email