Raikas suu on iloinen asia
Hammashoito
Jäikö jokin asia epäselväksi? Tällä sivulla voit tutustua meiltä useimmin kysyttyihin kysymyksiin hammashoitoon liittyen. Mikäli nekään eivät anna sinulle oikeaa vastausta, jätä rohkeasti oma kysymykseksi yhteydenottolomakkeella.
Hammashoitoon liittyvät kysymykset
Annamme vastauksia yleisimpiin asioihin, joista asiakkaamme ovat kysyneet suunterveyteen ja hammashoitoon liittyen. Kysymyksiä ovat herättäneet niin hampaiden valkaisu kuin hammaskiveen ja ientulehduksiin liittyvät asiat.
Valkaisut
Valkaisun voi yleensä tehdä, jos suu on terve. Tämä tarkoittaa sitä, että hampaissa ei ole reikiä eikä ientulehdusta.
Yleisin valkaisua siirtävä toimenpide on hammaskiven poisto, mikä kannattaa hoitaa ennen valkaisua, sillä sitä ei voi tehdä samalla kertaa ikenien mahdollisen vuodon vuoksi. Myös voimakas eroosio, eli kiilteen kuluminen, voi olla este valkaisulle. Samoin raskauden ja imetyksen aikana valkaisuaineita ei kannata käyttää.
Suosittelemme varaamaan ajan ilmaiseen valkaisuarvioon, missä tarkistetaan suun ja hampaiden kunto sekä mietitään yhdessä sopiva valkaisumenetelmä.
Valkaisu on turvallinen toimenpide suun terveydenhuollon ammattilaisen tekemänä, jolloin käytössä on turvalliset valkaisuaineet ja suun terveydentila osataan arvioida. Käytännössä valkaisevat aineet ovat aina vetyperoksidia tai karbamidiperoksidia. Näiden pitoisuudet vaihtelevat ja ammattilainen osaa suositella oikean menetelmän yksilöllisesti asiakkaan tilanteen mukaan. Valkaisu ei ole vahingollista hammashoitoa, kun se tehdään oikein!
Soodapuhdistus on mekaaninen pintavärjäytymiä poistava menetelmä. Kutsummekin sitä joskus ”hampaiden painepesuriksi”. Hampaat voivat kirkastua merkittävästikin, jos värjäytymää on paljon. Soodan lisäksi voidaan käyttää myös muita jauheita, kuten esim. glysiiniä. Valkaisuaine puolestaan toimii kemiallisesti ja pystyy hajottamaan väriaineita kiilteen sisällä. Hampaiden alkuperäistä väriä pystyy näin vaalentamaan, toisin kuin jauhepuhdistuksella.
Valkaisevat tahnat eivät varsinaisesti valkaise hampaita, mutta voivat poistaa pintavärjäytymiä. Tahnan valinnassa kannattaa kuitenkin olla huolellinen, sillä osa saattaa pitkään käytettynä jopa naarmuttaa kiillettä. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että alan ammattilaiselta tai apteekista ostetut ns. valkaisevat tahnat ovat turvallisia.
Lue lisää valkaisuista ja tahnoista suuhygienistimme haastattelusta!
Hampaiden herkkyys vihlonnalle on yksilöllistä. Kaikissa valkaisuissa voi esiintyä pientä vihlontaa valkaisun aikana ja joskus vielä seuraavana päivänä. Tämä menee kuitenkin ohi viimeistään parin päivän aikana.
Jutut loppuiän kestävästä vihlonnasta on siis syytä unohtaa, jos sellaisia kuulet! Useimmille valkaisu ei aiheuta minkäänlaisia tuntemuksia. Sen sijaan tuoliin on usein nukahdettu lämpimän viltin alla.
Jos vihlonta jännittää, suosittelemme käyttämään vihlovien hampaiden tahnaa n. 1-2 viikkoa ennen valkaisua. Valkaisun lopuksi tehtävä fluorikäsittely hellii myös hampaitasi ja vähentää mahdollisia jälkituntemuksia.
Suun hoidon ammattilaisen käsissä olet turvallisissa suunhoidossa myös valkaisuissa!
Hammaskivi ja ientulehdukset
Hammaskivi johtuu syljestä hampaiden pinnalle saostuvista mineraaleista. Se on eri asia kuin plakki mutta jos hampaiden pinnoille kerääntyy puutteellisen puhdistuksen johdosta plakkia, se myös edesauttaa hammaskiven muodostumista.
Syljen koostumus on hyvin yksilöllistä ja tästä johtuen joillekin hammaskiveä muodostuu hyvästä puhdistuksestakin huolimatta nopeammin ja enemmän kuin toisille.
Terveet ikenet eivät vuoda verta. Suun bakteerikanta on hyvin yksilöllinen ja joillakin se saattaa olla ärhäkämpi kuin toisilla. Jos hampaiden kaikkia pintoja ei puhdisteta päivittäin, bakteerit lisääntyvät näissä kohdissa, koska niillä on siellä riittävästi ruokaa. Jos siis harjatessa tai hammasvälien puhdistuksen yhteydessä ikenet vuotavat, jotain täytyy tehdä.
Lievä ientulehdus paranee yleensä huolellisemmalla kotihoidolla. Jos siitä huolimatta ikenet vuotavat, kannattaa käydä hammashoidon ammattilaisella tarkistuttamassa tilanne. Joskus kyse voi olla vakavammasta ientulehduksesta eli parodontiitista.
Hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitti on yleisempää kuin uskommekaan. On arveltu, että jopa 60% suomalaisista sairastaa jonkinasteista parodontiittia tietämättään tai tiedostaen. Tässä on siis kyse astetta vakavammasta ientulehduksesta.
Parodontiitissa bakteerit lisääntyvät ientaskuissa eli ikenien alla ja antavat oivallisen ja usein huomaamattoman paikan lisääntyä ja aiheuttaa kudos- ja jopa luutuhoja. Parodontiittia aiheuttavien bakteerien on tutkitusti todettu olevan yhteydessä myös moniin yleissairauksiin. Suun terveystarkastuksen yhteydessä siis on aina syytä myös mitata ja tutkia ientaskut.
Hammaskivenpoiston tarve on yksilöllistä. Joidenkin täytyy käydä ammattilaisen pakeilla jopa muutamien kuukausien välein ja toisille hammaskiveä ei juurikaan kerry.
Kannattaa muistaa kuitenkin, että hammaskivi ei aina ole se mikä määrittelee hampaiden ammattimaisen puhdistuksen tarvetta. Tähän vaikuttavat suun bakteerikanta, syljen koostumus, omat hoito- sekä ruokailutottumukset. Oman suuhygienistisi kanssa siis kannattaa sopia juuri sinulle sopiva hoitoväli.
Se miten me kipua aistimme on myös yksilöllistä. Hammaskivenpoisto on kuitenkin enemmänkin tekniikkalaji kuin voimailulaji, joten pääsääntöisesti kipua ei pitäisi tuntua. Joskus esimerkiksi pahemman tulehduksen yhteydessä, kuten esimerkiksi parodontiitissa, ikenet voivat kuitenkin olla hyvin herkät. Näin voi olla myös, jos hammasvälejä ei säännöllisesti puhdisteta kotona ja ikenet eivät ole ”tottuneet” käsittelyyn.
Hampaiden pintojen puhdistuksen ja hammaskivenpoiston voi myös tehdä tarvittaessa puudutuksessa. Hammaskivenpoisto ei myöskään ole hampaille vaarallista eikä kuluta hampaiden pintoja.
Pahanhajuinen hengitys eli halitoosi voi johtua monista eri syistä. Suurimmaksi osaksi syy löytyy suun sisäpuolelta. Suun ja hampaiden pintojen puutteellinen puhdistus kerryttää bakteereja, jotka synnyttävät pahanhajuisia rikkiyhdisteitä. Hampaiden eri pintojen puhdistuksen lisäksi on siis tärkeää myös puhdistaa tarvittaessa limakalvot ja erityisesti kieli, joka useimmilla kerää pinnalleen katetta, jossa bakteerit viihtyvät.
Hammaskivi itsessään ei aiheuta pahaa hajua, mutta hammaskiven pinnalla elävät bakteerit sen sijaan kyllä. Siksi myös hammaskivi kannattaa aina poistaa. Kuiva suu ja suuhengitys voivat myös olla syitä pahaan hajuun. Suun tulehdukset tai kehon muut sisäiset syyt ovat harvinaisempia, mutta myös ne kannattaa selvittää ammattilaisella.
Jäikö vielä jokin mietityttämään
Jätä lomakkeella oma huolenaiheesi, niin vastaamme kyselyysi.